oli ceerno Maajakatee Kah? Sikke alaa, e ɗii ñalɗi keewɗi nafoore to bannge ganndal golle e balle ceeno Maajakatee Kah, ko seeɗa tan mbaawten jubbude e nguurndam makko. Geɗe ɗiɗi haɗata en juutnaade e ciimtol nguurndam makko. Ko adii fof ko waasde en wonde fannuyaŋke daartol, teeŋti e daartol diine e kaŋde e nder Fuuta. Kono ɓuri teeŋtinde daɓɓinagol men e nguurndam makko, ko ceerno ko neɗɗo keednuɗo Alla e diine oo yeeso, o rewna henn seernaaɓe makko, hilifaaɓe ɓe o joganii hormo toowngo, kaŋko o yankinoo o heeda caggal.

Ɗuum alaa e sago ɗooftoɗen mo sabu innde makko ndee fof e mawnude e men, ko yankinaare ndee woni ko njeeɓaten e makko. So ɗuum kadi ɓennii, ena woodi fannuyaŋkooɓe makko ko winnduɓe, ko haalɓe daartol makko haa timmi. Wadde jubbannde men juutataa sabaabu nde ɗii dalillaaji ndokku-ɗen.

Ceerno Maajakatee Kah jibinaa ko hitaande 1939 to Aañam Siwol. Woni jinnaaɓe makko ko Abdullahi Muhammadu Kah e Raamata Muusaa Añ to Gaawol.  Adii jannginnde mo Qur'aana ko ceerno Maajakatee mawɗo mo Aañam Siwol. Ko oon adii winndande mo "baa".  Caggal nde o janngi ɗoon limtu, hijju e taro seeɗa, o jokkoyi jaŋde to ceerno Mammadu Bookar Ibraa Kah mo Aañam Siwol.  Oon ceerno ko jom dokke no feewi,  e sahaa makko, kala jiyɗo no wayi yooɗdude e ko o woni koo, sago mum tan ko wayde noon, walla jibina bayɗo noon. Ko ɗum waɗi duɗal makko ukkude e ngaan saahnga.  Nguurndam ceerno Mammadu yooɗiino kono juutaani.  Eɗen toroo tan Geno moƴƴo oo nde Aamadu makko rontata kaan ngonka, tawa ena ɓura mo juutde balɗe.  Aamiina!

Ko ɗo duɗal ceerno Mammadu ɗoo, ceerno Maajakatee woni haa o heɓi tataɓal deftere ndee, woni hizibaaji 20. E hitaande 1949 yamiroore laamu arii,  kala galle yoo yaltin potɗo janngineede ɗemngal Farayseere e dow waawnere.  Ko ndeen o naatnoyaa Lekkon to wiyetee Ciloñ.  E ngaan saahnga omo nawda heen janngugol Qur’aana  to duɗal ceerno Abdul Qaadiri Lih mo Ciloñ.  Ko e kaan ngonka o jokki haa hitaande 1953.

Caggal ɗuum, o arti Siwol, o jokki jaŋde Qur'aana to ceerno Mammadu Bookar. Ko ɗoon o joofni alluuje ɗiɗi, kono wonaa ɗoon o reeni. O heɓii ɗoon noon ko tiiɗi, ngati ceerno oo seediima e makko coftal e nehdi.

Ceerno nde ummii ɗoon, o jokkoyi ko to ceerno men Mammadu Saydu Lih to Mbuut. Oon noon iwdi mum ko Ciloñ.  Ko kaŋko adii ɓaarde e oon ceerno.

Ko e hitaande 1968 Ceerno Maajakate Kah udditi duɗal mum ena janngina Ĝur'aana. Gila ndeen, o ɓaarnii fotde teemedde nay e cappanɗe joy almuudo (450)!  Hannde e ñalawma gonaaɗo oo, lomtii mo ɗo duɗal janngirde Siwol ɗoo ko ɓiyi makko ena wiyee ceerno Hammee Ceerno. Ceerno Hammee jogii duɗal ngal tuggi hitaande 2014 fayi hannde.

 

-  

 

Kuɗol Ibraahiima Malal Saar

Hooreejo Groupe Pulaagu

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...

ON NJAARAAMA FULƁE...

* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.