NGAAWTO-ƊEE >> ..::|||| FIREFOX ||||::..

Yiylo.....Recherche

.::|| PODCASTS ||::..

Kassataya.com - Haala Yontii

.:|JAKKAA FULƁE|:. Inscription Jakkaa


JAKKAA FULƁE

* Ena waɗɗii








...:::|||SEŊORDE|||:::... Connexion


Huutoro innde maa walla waccoore maa ngam seŋaade e lowre ndee. So a alaa konte, aɗa waawi winnditaade.


Hay gooto seŋaaki

2048 winnditiiɓe
0 Hannde
0 Ndee yontere
109 Nduu lewru
Cakkitiiɗo: administrator

Widewooji maantaaɗi..


Abu Jubaa/yewweende
Moyenne:
Clics:3512
maimouna barry
Moyenne:
Clics:3989
Poular 5
Moyenne:
Clics:3697

Lowe Fulɓe e geese

Onon dariiɓe dadiiɓe ngam tabitinde pulaar e geese, oɗon njettaa njettoor mo alaa ɗo haaɗi! Ɓeydee darnde, yo Alla hokku-on nguurndam haa kaaɓon!


Tappirde Pulaar-Fulfulde seŋotoonde: Daawal ɗeɓɓannde siynaama! Convertir en PDF Version imprimable Suggérer par mail
Dernière mise à jour : ( 05-11-2022 )
 

Ecrit par Ibraahiima Malal Saar, le 05-11-2022 10:00

Pages vues : 38

Publié dans : Les News, Gannde Kese


 Image
T
appirde woni hannde ƴiyal keeci binndol Pulaar-Fulfulde ɗii yontaaji nde binndi nduŋtii kaayitaaji, payi e yuɓɓooji ngaandiwe: foti ko cinnde walla ordinateeruuji. Ɗaawe keewɗe njawtaama gila alkule Pulaa-Fulfulde naati e Windows e kitaale 90 ɗeeya.
Tappirɗe cinnde ɗee hannde njaajii sanne sabu ko cinnde ko ɓuri heewde e renndo ngoo huutortoo. Ɗoon ne kadi Groupe Pulaagu ferii ɗoon laawol, teeŋti e nde gollotiral e Mozilla e Acatel e Orange jibini cinndel Klif, woni laawol gadanol e daartol cinndel ena waɗee e Pulaar-Fulfulde e kuuɓtidinndi.

Hannde, ko daawal moolanaangal wonaa e mum, so tafdande huutorɓe ɗemngal ngal Tappirde mbayliiri nde deggolde rowrowre. Ko ardii fof, tappirde ndee tafiraa ko e diw miijoo baylagol karalliwe jaawngol kañum e kesɗitine e ƴellitine jorgorɗe aroyde. Miijo tafde tappirde seŋotoonde arii e men gila e kitaale Kawtal Janngooɓe Pulaar-Fulfulde. Kono oon sahaa, kaɓirɗe mum keɓotaako etee ena tiiɗnoo haa wooroo. Yanti heen, ndee eɓɓoore woppidtaake e junngo wooto. Kono Alla e wonde moƴƴo, ko e nder hitande e feccere tan fofof fuɗɗaa, siynaa haa timmi. En etinooma ɗaɓɓude ngalu e pelle walla dente leñol ngol, kono ma-a-taw heɓaani yahrude no ɗaminorino-ɗen nih. Wonaa ñiŋoore noon sabu hannde alaa fof ko weeɓi. Kadi jokkondirteeɓe ɓee mbaawi tan ko yettinde kono yaama tawa wonaa kamɓe taƴata. Kono, Pulaar wiyi ko ɗo toɓo ardi fof yoo yuus!
Ndee-ɗoo tappirde ko yeru gooto tan waɗaa e mayre. Firti ko oo-ɗoo yeru ko ɗeɓɓande tan, firti ko yeru ƴeewndorɗo, memmbitorɗo ngam anndee ko waawi gasde e ko gasataa waɗeede.

Sifaa tappirde ndee

Image
1 – Tappirde mbayliri (yayniinde).

Tappirde ndee-ɗoo ena seerti e tappirɗe ɗe ngoow-ɗen huutoraade ɗee. Kayre ko nde tappirde huutoriinde ko ɓuri hesɗude e karalliwe hannde ɗee.
Tappirde mbayliri ena seerti e tappirɗe gaadanteeje ɗe nganndu-ɗen ɗee. Ɗeen ngoni tappiɗe peewniraaɗe laral kawsu gootal, kuurngal tappirde ndee fof, hono no kumaandi tele nih.
Tappirde mbayliri huutortoo ko tiiɓre (switch) ngam tiigaade feɗoode ñoƴƴaande kala. Kadi feɗoode fof jofii ko tiiɓre mum heeriinde telnde. Ɗuum nafata ko heɓde nduttam e memto ɗam tappirɗe gaadanteeje ɗee ngalaa. Kadi tawde tappirde mbayliri jogii ko heeɗo galluɗinaago (PCB), tiiɓe ɗee tiimi ko e jooɗnde mum’en heeriinde e heeɗo ngo.

Eɓɓugol e Diidngo

Image
2- Lelngo tiiɓe kayɓaaɗe.

 

Ko adii fof, nde miijo tafde tappirde woodi fof, ena heewi tawa tappirde ndee ena jogii lelngo mum heeriingo. Ndee-ɗoo eɓɓoore wonaa tafaande tan ŋaddet, sabu tappirde men tugnii ko e tappirɗe goodnooɗe wona tappirde faraysere, wonande enen wonɓe e Senegaal, walla Muritani.
Gila e jamanuuji alkule biyeteeɗe Alkule Mbaañ ɗee, eɗen nganndi ko tappirde faraysere huutortenoo. Walla nih mbiyen tappirɗe ɗemɗe Orop.
Eɓɓugol tappirde ndee ko huutoraade lelngooji ɗeen tappirɗe, wayla kalaa ko toɗɗii heen lelngo Pulaar. Ɗuum woni lelna alkule Ɗ, Ɓ, Ƴ, Ŋ, Ǧ, Ɲ e Ñ ɗo poti lelaade e tappirde ndee. Ɗe keewi lomtaade ko alkule ɗe en kuutortaako ɗee, hono Z, Q, X…Caggal ɗuum, ko waɗtude tappirde ndee fof Pulaar, firde kala heen ko firotoo. Ko waawaa fireede koo woppiree noon. Yeru: CTRL, ALT ko noon tan woppirtee hay so innde ndee ena waawi wowleede e Pulaar.

Ɗee geɗe fof mbaɗetee ko e ordinateer. Tappirde ndee no lelortoo, noon diidirtee e ordinateer huutoraade topirde wona Illustrator nde Adobe walla Inkscape, maa topirde natngo wammbiwo (dessin vectoriel) woɗnde.
Ndeen noon, tappirde men ndee alaa ko seerti e goɗɗe ɗee so wonaa heeranaade Pulaar. Haŋkaki ɗoon timmii, fayetee ko e daawal tafngo. 

Image
↰ 3 – Tiiɓre hayɓotoonde e heeɗo.
 

Jimmitinde e Muulngo 3D

Tafngo tappirde mbayliri noddi ko geɗe tati. Ko adii fof, tawde feɗoode fof darii ko bannge mum, alaa e sago muuliree gootel gootel. Kaŋje fof so ɗe muulaama, ɗe ceŋete tan e nokku mo ɗe poti lelaade oo e dow heeɗo galluɗinaango ngoo. Wadde peɗooje ɗee muulngo mum’en ko bannge. Topirde ɓurnde waawde jimmitinde (modeliser) e mbaydi Deeri Tati (3D) ko Blender. Ko ɗoon peɗooje ɗee iwata e mbaydi D2 mbaɗanoondi e topirde Illustrator walla Inkscape. Ɗe ngonta no ɗe poti yiyreede goongira e goonga! Oon sahaa, heddotoo tan ko ɗe neldee to muulirde 3D ndee, yaltinira ɗe gootel-gootel ha ɗe timma. Muulngo 3D wonti haŋkadi ko neɗɗo fof waawi heɓde. Codgu mum ustimma no feewi kadi muulirɗe ɗee ena njaaji hannde e aduna, etee eɗe mbeeɓi heɓde. Kono muulngo moƴƴo ngoo, wonande peɗooje tappirde, foti resndeende ko haralleeɓe heeraniiɓe ɗum, kadi jonaniiɓe ɗum kuutorɗe keeriiɗe. Ko ɓeen ndesndaa muulngo ngoo.

Tappirde ndee naatii juuɗe men

Caggal duuɓi e kitaale koyɗugol, lebbi eɓɓugol, jonte padgol, tappirde Pulaar-Fulfulde adannde e daartol ɗemngal men nana ɗoo e juuɗe am! Ko fartaŋŋe mawɗo kadi moƴƴere Alla ɗum waawi arde haa ɗoo, sabu wonaa ko ɗaminanoo ena wona saka ena yaawira nih. Alla yettetee heen sabu o newnii ɗum, o hokkii kadi muñal e teeyre haa golle ɗee fof njuɓɓiri no haanirta nih.
Hono no tiitonnde ndee wiyiri nih, ɗum-ɗoo ko “ɗeɓɓannde” tan, woni yeru gadano baɗaano ngam ƴeewde no wayata. Wadde ko wootere tan woodi sabu tappirde mbayliri ena tiiɗi sanne, renndo ngoo fof waawaa heɓde heen e oo sahaa ɗo njaru mum yahrata ɗoo. Kono ɗeɓɓannde ndee ena waawi wonde tugnorde ngam tafde ujunnaaje tappirɗe ɓurɗe weeɓde ɗee, ɗee ngoni tappirɗe laral kawsu ɗee. Ɗoo e duuɓi so njaru tappirɗe mbayliri ɗee yanii haa haaɗi e juuɗe famarɓe doole waaɓe hono men, ndeen yimɓe ena mbaawi faade e mbayliri. Kono oo sahaa mo ngon-ɗen, eɗi tiiɗi tawo. Waɗde heen ɗeɓɓannde walla yery ƴeewndorɗo gooto ena newii hay so njaru mum ena diwi ko tappirde foti jarde ɗo woɗɗi!

Image
7 – Tappirde mbayliri 2022. ⬏
 

Fannuuji ɗeɓɓannde tappirde ndee

Ko adii fof tappirde men ndee ko tappirde tiiɗnde, teddunde waɗiraande pekkundi (matériau) lobbiri. Peɗooje ɗee kuutorii ko tiiɓorɗe Cherry Mx laaɓɗe, kadi jaynotooɗe kala nde tappirde ndee seŋaa e USB (remojaygal)! Hay so jaynagol ngol ko fannu mo waɗaaki (kadi ena ɓeydi njaru tappirde nde no feewi), eɗen ndeerɗunoo e ɓeydude ɗum e golle ɗee ngam hollude ɗuum ena woodi.
Kono peɗooje ɗee wonaa yaynaade tan woni ko ɓeydaa e majje. Kañje fof ko ɗe gollaaɗe tigi to bannge memto e ñoƴƴito. Karalliwal Cherry Mx ngal addi ko fannu keso no ñoƴƴirtee peɗooje ɗee. A soklaani ñoƴƴude feɗoore haa hikkoo les nde alkulal tappoo e yaynirde. Firti ko tappugol ɓurata yaawde. Kadi no peɗooje ɗee nootortoo so ñoƴƴaama nih ena seerti e ko ngoow-ɗen yiyde e tappirɗe! Aɗa tina so so a ñoƴƴii feɗoode, nde artat e dar nde mayre ɗoon e ɗoon kadi hay so a meey feɗoode seeɗa tan nde ndeldat alkulel njiɗ-ɗaa tappude ngal e ngaadi ndii.
Kadi peɗooje tappirde mbayliri ndee ɓur ɗeya ɓuri juutde balɗe ɗo woɗɗi. Eɗen mbaawi nawde ko ɓuri 50 milioŋ ñoƴƴannde, ɗo ɗeya njogii nguurndam ɗam diwaani milioŋaaji 5 haa 10 ñoƴƴannde. Ɗuum firti ko hay so tappirde mbayliri ɓuri tiiɗde njaru, nguurndam mum maa artir ko ɓurri ko feraa heen koo e ngartam!

Image
8 – Logo e innde ɓɓoore ndee. ⬏
 

Hol to huccaa haŋkadi?

Ena anndaa, yimɓe heewɓe hannde kuutortaako ordinateer! Cinnde ɗee “mbonnii” en enen kala haa cikku-ɗen haŋkadi ordinateer ƴeeŋii. Ɗuum ko juumre moolanaade sabu kala ko cinndel huutortoo, ko e ordinateer waɗaa! Cinndel ngel e hoore mum ko e ordinateer eɓɓee, diidaa! Ordinateer woni janngo kala eɓɓoore faatunde e ngaadiwal. SO en njeebiima haa en ngoppii, haŋkadi ngontaten tan ko huutortooɓe, woɗɓe ngona tafooɓe, eɓɓooɓe, ƴellitooɓe! Wonta haŋkadi kala ko coklu-ɗen maa njiggoyo-ɗen!
Jinnaaɓe ena mbasiyaa yoo coodan sukaaɓe ordinateer gila njontaani jogaade cinnde! Ɗuum waɗata ɓe katajina e majjum, ɓe ngonta haralleeɓe mum janngo! So renndo ngoo faamii ɗuum, ndeen en toppitto jogogal e kuutoragol ordinateeruuji sabu ko kañum’en tambii ɓamtaare ɗemngal janngo! So ndeen yontii, tappirɗe hono ndee-ɗoo maa annde tigi ko nafata! Tappirde ndee e hoore mayre maa laato yeru e daartol gannde men sabu ko kayre adii waɗeele e ɗemngal Pulaar!
Caggal nde tappirɗe njaaji hannde e winndere ndee, ena haannoo wiyee ɗum-ɗoo ko nde men, ko enen mbaɗani koye men hay so en tugni e ko wood noo haŋki! Yontii haŋkadi ko joom’en jawɗeele ƴeewa no naatniri heen doole ngam eɓɓoore ndee ena yalta daawal “ɗeɓɓannde”, faya e daawal waawi-waɗa!

Kuɗol Ibraahiima Malal Saar!
CEO Fulah Language Services


   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
N3Q         RLE      
  M    P      G   FOW
  R   BEM   UDJ      
  3    T    6     OO5
  1         5UI      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2023 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved
Suivant >

FACEBOOKNAAƁE ♥ ♥ ♥ YIƊƁE ♥ ♥ ♥ ♥PULAAGU.COM♥