asii haa laaɓi hannde 12 Colte 2012 so ñaawoowo kawral hakkunde wattaniyaŋkooɓe kawgel Afrik Ngenndiije wuttii pusgu gaƴƴondiral hakkunde Kodduwaar e diiɗal Sammbi bettungal heewɓe hikka! Ko goonga fadanooɓe e ngal battanal ceedaaka sabu kamɓe kala ɓe debbii e maayo nimsa, haa teeŋti e Ganaa e Senegaal, yaakoranooɓe (haa ɓurti?) ena njogori fettude ngo meeɗaa yiyeede e ndee hitaande! Kodduwaar e Sammbi, hay gooto e mum'en wujjaani paas mum fayde e martabe mo leyɗeele fukuyaŋkooje kala maayanta! Kono ɗee leyɗeele ɗiɗi ena cooynii e poolgu hannde ko ɓuri weeynude karaŋ (coupe) Afrik oo!
inndude Pulaar e ordinateer nattiino wonande renndo men caɗeele gila e hitaande
1996 tuma nde njaltin-ɗen alkule gadane e Windows. Ɗeen alkule njiiliima
e winndere ndee kala haa hawri. Hannde eɗe kuutoree e nukkuuji kala:
defte ko kañnje mbinndirtee, jaayndeeji ko e majje e geɗe goɗɗitiiɗe.
Caɗeele ngonnoo ko e naatnude alkule e ordinateer tawa ena yalta e
Enternet. Ɗum kadi peeje mum hannde keɓii duuɓi ko njiytaa. Ena heddinoo
noon kala leydi njogiindi Tappirde (kalawiyee) heeriinde, ko maa
waɗanee tappirde Pulaar mgam waawa huutoreede ɓeen yimɓe wonɓe e ɗeen
leyɗeele. Ɗum woni hannde golle ɗe njettinten banndiraaɓe Fulɓe winndere
ndee kala. Ngati tappirde jaaɓdunde e Winndows Farayseere (FR) e
Englereere Amerik (US) njaltiino ko neeɓi seeɗa. Hannde, en naatnii
leyɗeele goɗɗe ɗo Pulaar daranaa: Itali, Espaañ e
Purtugaal.
o jamma ko jamma padanooɗo duuɓi e kitaale, woni jamma mo Baaba Maal e
diɗɗal daande leñol piji e nder wuro Le Havre, Farayse. Gila dawaa dawi,
ko e oo jamma ɓesngu Fuutaŋkooɓe wonɓe e wuroo ngoo meeɗi huccondirde
yontaaɓe leñol hono BaabaBaydi en, Maysuur Sek en, mawni men Mammaa Gay e
wondiiɓe maɓɓe. Baaba Maal woni ko e lappol duuɓi 25 diɗɗal Daande
Leñol, puɗɗingol e ndee hiirde wonande Duunde Orop. Mawningol duuɓi 25
Daande Leñol fuɗɗiima e hitaande 2010 sabu ko e 1985 diɗɗal ngal sosaa e
gardagol Baaba Baydi Maal. Baaba fijii e leyɗeele keewɗe Afrik ɗo
Senegaalnaaɓe e Fuutaŋkooɓe ngoni sabu ko kamɓe o yiɗi maninde Alla e
darnde maɓɓe e semmbinde-mo. Ena jeyaa e ɗeen leyɗeele Konngo, Maali,
Gine, Kodduwaar e Muritani. So Le Havre suɓaama oo sukkit ngol, ko
huunde haannde sabu wuro ngoo wonde nokku Pulaagu keftinaangu. Heewiino
ko eɓɓaa ngam omo ara fijde ɗoo kono Alla newni ko jooni, kono kadi o
rewni ko e sabaabu: Sehilaaɓe Daande Leñol.
ewo hoore biir 18 lewru septaamburu 2011, ko ñalnde ndeen senegaalnaaɓe
wonɓe PortGentil wuro laamorgo fagguduyankeewo leydi Gaboo noddanoo yoo
cuɓo potɗo ardaade ɗumen ɗo e duuɓi tati garooji ɗi caggal nde musidɗo
men Umaar Jaw to Jammel ardii nde ko ina tolnoo e duuɓi jeegpm pawɗi
gila 2004 haa 2011. Fooɗondirtunoo oon martaba ngardiigu ko Demmba Jah
to Namarel e Yagal Gey, caggal nde ɓe ñalli wootde gila puɗal haa mutal
ko musidɗo Demmba Jah kisa fiyi ɓiyi baaba mum Yagal Gey ngattu ngu alaa
guli, e nder teemedde joyi e capanɗe jeegom (560) binndiiɗo ko teemedde
tati e capanɗe jeenayi jeegom ngari weddaade karte, e nder ɓeen sufooɓe
sehil men Demmba Jah gonnooɗo cukko hooreejo yiilirde ɓennunde nde soñi
ko teemedde tati e sappo e nayi (314) cufoowo, e nawliiko Yagal Gey
meeɗnaa tan ko capanɗe joyi e nayi (54) kartal, heen capanɗe tati e
go’(31) cufal mu’en yettaaki maa so tawii en kaalii tuubakoore mbiyen
bulletins nuls.
annde e oo ñalawma mo mawninten ceerno men Saydu Kan, jeyaaɗo e
salinooɓe njiimaandi e kiiɓal, kabaruuji bonɗi ummoriiɗi Fuuta-Tooro
Muritani alaa ɗo nanaaka hannde e winndere ndee. Kayhaydinaaɓe ceppii,
kaɓii e poliis, nduppii galleeji laamu fenaande! Gooto e ɓiyɓe men
jeyaaɗo Maghaama waraama hannde hannde, ko Poliis Abdel Aziz felli-mo
kaŋko sukaajo mi suwaa tawo jibineede, jahroowo e duuɓi 19. Gure keewɗe
bayɗe hono Rooso, Ɓoggee, Maghaama fof ko ko ummii ngam haɓaade peeje
ngañamtumaagu laamu añɓe Fuuta ngu General Abdel Aziz ardini hoore mum.
Ngati won ko heddii tawo ko haalaaka e ndee hare. Ko ɗum woni fayndaare
konngol men hannde payngol e yieɓe Fuuta kala; saliiɓe njiimaandi e
nguyka ndimaagu mum'en.
alastiinnaaɓe no ndiidorinoo, e semmbinɓe ɗum'en e horsinɓe ɗum'en
kuccitti hannde ko to jooɗorde Dental leyɗeele UN to Niw York! Hol ko
woni mujiibe dille nanaaɗe toon ɗee balɗe kala hakkunde yiɗɓe e añɓe
Falastiin? Ko mawɗo leydi ndii hono Mahmuud Abbaas fellitii yettinde DL
(UN) ɗaɓɓugol dowla Falasteen wontude dowla 194ɓo fedde adunaŋkoore
ndee. Falastiin haaɓii wonde leydi calanaandi huunde kala ko leyɗeele
goɗɗe ɗee njaɓanaa: jogaade leydi mum'en ndimɗundi kala njiimaande
Israel, wontude dowla keftinaaɗo e nder dowlaaji. Ndee-ɗoo yontere ko
yontere tiiɗnde e dawrugol fuɗnaange-ɓasiiɗo haa teeŋti e Falastiin.
Kono Israelnaaɓe mbiyi tan ko "wonataa" eɓe njaɓa Falastiin ena wonta
dowla!
ulaagu.com tawtoraama haŋki 23 Juko ñaawoore woɗnde ɗoo e Niw York hakkunde Nafisatu Jallo e mo o takki ko ko ƴeeɓii-mo e suudu otel Sofitel gonɗo to Niw York. Pulaagu.com heɓi ɗoo ko fartaŋŋe moolanaaɗo so jillondirde e jaayndeeji aduna ɗii kala ngam siimtande Fulɓe ko joli toon ñalndee heen. Jooɗnde hannde ndee noo wonaa bettere e hay goo ko woni muujiiba mum: woppuyowtude de takkere wonde e dow Dominik Sroos Kaan, goto e hohowɓe Farayse gardinooɗo IMF (Booñ Kopporeeji Hakkundeleyɗeejo). Ko goonga lowre men meeɗaa haalde e kaan haala nde wonnoo jeddi keewii baɗte goongɗingol walla waasde goongɗinde tuumamuuya gonɗo e DSK oo. Kono ɓurnoo yooɗde e gite amen ko waasde haalde heen ko anndaa, haa wooda ko laaɓi ko yalti, min ngaddana Fulɓe.
Tappirde
© 2001-2012 LOWRE PULAAGU.COM - Tous droits réservés -
Jokkondiral: Tel: +33 977 217 257 - Fax: +33 276 807 617 - info [at] lowre-pulaagu.com - Skype: LOWRE PULAAGU.COM - PULAAGU.COM e Facebook